Huh ompas aikaa vierähtänyt edellisestä päivityksestä. No otetaan pikainen katsaus syksyyn. Lähden viimein töihin takaisin elokuun puolessa välissä ja siitä nämä kiireet sitten alkoikin. Toki onhan tässä kaikkia kivaa ehtinyt tehdä töiden lomassakin.

Jospa aloittaisi Sillanpään 50-vuotis konsertista joka oli mielestäni aivan huikee ja todellakin hintansa väärti elokuulla Helsingin olympiastadionilla. Kyllä se mies osaa. Tästä reissusta sitten poki  pikkujoulutapahtuma, eli kotimatkalla varasimme jo VIP-liput joulukuun alussa olevaan Sillanpää ja Neljänsuoran pikkujouluihin. Taattua tavaraa.

Elokuun lopussa otimme äkkilähdön vielä Kreikkaan ja siellä Lefkaksen Nidriin. Paikan valintaan vaikutti se, ettemme olleet käyneet ko. paikassa. Tämä loma oli ajatus ottaa ihan rennosti lepäillen ja nauttien vielä lämmöstä ennen  tulevaa talvea.

Nidri kylänä oli melkoinen turistirysä ja itselleni tuli lähinnä mieleen Intian kadut, koska ihmisiä oli kuin pipoo. Lähirannat eivät myöskään miellyttäneet, joten oli lähdettävä jonnekin muualle. Se mikä Nidrissä oli ihanaa se vihreys elokuun paahteesta huolimatta. Nidrin rannoilta näki todella vihreille saarille, hiukan tuli mieleen Turun saaristo mutta olihan vesi paljon kauniinpaa.

 

                     

Toisena päivänä lähdimme etsimään jotain rauhallisempaa paikkaa. No ei se ihan kommelluksitta mennyt mutta lopputulos oli enemmän kuin hyvä. Istuimme bussipysäkillä pitäen juomataukoa ja jokin bussi pysähtyi siihen. Hyppäsimme kyytiin ja rahastajalta kysyimme hyvää rauhallista rantaa matkan varrelta. Bussi jättikin meidän jossain vaiheessa ja hiukan aikaa ympärille katsoen ei mitään rantaa näkynyt. Seisoimme melko korkealla jyrkänteellä. Hetken käveltyämme päädyimme hotellin eteen ja reippaana laskimme portaat alas ja siellähän oli valtava laituri ihan meitä varten. Saimme olla ihan kahdestaan ja portaat ylös ja kaikki palvelu pelasi.

Parasta myös oli se, että tarjolla oli monia meriretkiä ja nämä retket teimme Nikolauksen paatilla. Retkiin sisältyi kevyet ranta piknikit. Kiersimme monia rantoja, joihin muuten ehkä on mahdoton päästä. Myös kävimme Papa Nikolauksen luolan sisällä johon koko laiva taitavan kapteenin ansioista meni sisään.

Poikkesimme kauniilla Egremnin, Porto Katsikin sekä Agiofilin rannoilla. laiva matka eteni rauhallisesti maisemia ihaillen. Välillä pulahdimme uimaan erittäin kirkkaan turkoosiin veteen. Päivä oli antoisa ja todellakin leppoisa tunnelma. Toisena meriretkipäivänä kävimme Papanikolis cavella ja aamuuinti tehtiin Formekulalla sen jälkeen jatkoimme matkaa Kastoksen rannalle  jossa nautimme lounaan rannalla. Lopuksi poikkesimme vielä Kalamoksen kylässä jossa oli mahdollisuus myös uintiin jos tarvetta sille oli. Kylä oli erittäin pieni ja vaatimaton mutta satamassa oli kuitenkin paljon paatteja joten jotain siellä varmasti oli. Lyhyen pysähdyksen aikana emme ehtineet tutustua kuin ihan lähimaastoon ko. kylässä. 

Lähellä Nidrin satamaa näkyy  saari nimeltään Scorpion, joka tunnetaan Onassiksen perheen yksityisenä saarena. Lämpimästi suosittelen ottamaan muutama meriretken omaan ohjelmistoon jos Nidrissä poikkeat.

Yhtenä päivä ”patikoimme” Nidrin vesiputoukselle, joka oli kuitenkin suhteellisen kuiva näin loppukesästä. Vesiputous sijaitsi neljän kilometrin päässä Nidristä. Se tunnetaan myös nimellä Dimosari, koska aikanaan alueella oli paljon valtion omistamia vesimyllyjä ja Dimos tarkoittaa valtiota. Kävelyreitti vei oliivipuiden ja sitruunapuiden ohi ja paikallista asuintaloja matkan varrella myös on. Olimme hiukan liian myöhään matkassa ja siellä oli niin paljon ihmisisä ettei tehnyt mieli mennä uimaan ko. putouksen juurelle. Näky oli kuitenkin kaunis. Tulomatkalla pysähdyimme syömään matkana varrella olevaan kylään.

Mainitsemisen arvoinen ravintola sijaitsi ihan rannalla eli Mamma Mia. Ruoka oli hyvää ja siellä vietettiin kreikkalaista iltaa joten pääsi aitoon fiilikseen. Osa asiakkaista osallistui myös tanssiin. Rannan kiinalaisessakin ravintolassa oli hyvä ruoka. Nidrin kävelykadulla  ihan kadun vieressä oli yksi erittäin pieni ravintola. Ulkona oli kuusi asiakaspaikka mutta ruoka oli taivaallisen hyvää, nimi vain on päässyt unohtumaan. Valokuvia tällä reissulla tuli otettua yllättävän vähän.

Kiinalaisen onnenkeksin sanoin” By helping someone today, you may also helping yourself”